Viikon pieni ihme: punatulkun piilevät kyvyt

Punatulkut talvehtivat Suomessa.

Erään planeetan ihmeitä

Punatulkku on tunnettu kauneudestaan, mutta taidokkaaksi laulajaksi sitä ei yleensä kehuta. Sen kutsuäänet kuulostavat yksinkertaiselta piippailulta, ja vaikka laulussa on monimutkaisempiakin elementtejä, niitä harvoin pääsee ihminen kuulemaan.

Silti punatulkulla on hämmästyttävät musikaaliset kyvyt, kuten yllä olevasta videosta selviää. Niistä ottivat ilon irti saksalaiset metsänvartijat, jotka 1700-luvulta aina 1970-luvulle saakka hankkivat lisätienestejä myymällä opetettuja punatulkkuja. Oikein hyvästä viheltäjästä maksettiin pieni omaisuus.

View original post 341 more words

Advertisements

Viikon pieni ihme: perhosen lapsuusmuistot

Perhosen ihmeellinen elämä.

Erään planeetan ihmeitä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA “Ai, sinä taas”, miettii vastakuoriutunut horsmakiitäjä, vai miettiikö?

Jääkaapissani, siinä puoliksi syödyn mangon ja leviterasian välissä, on pieni lasipurkillinen turvetta. Sen tarkempi kaivelu paljastaisi kaksi horsmakiitäjän (Deilephila elpenor) koteloa. Keräsin otukset toukkina naapurustosta ja kasvatin ne koteloitumisvalmiiksi.

Ne viettävät talven hyvässä turvassa saalistajilta ja pyrähtävät keväällä lentoon parvekkeelta. Mutta mahtavatko ne aikuisinakin muistaa omituisen ison otuksen, joka vei ne mukanaan kotiin?

View original post 503 more words

Arkeologiaa väärinkäytettynä

Vain totuus tekee todella vapaaksi.

Eero Junkkaala

Minua pyydetään edelleen aika usein luennoimaan Raamatun arkeologiasta. Kutsujat haluavat tietää, millaista informaatiota arkeologiset kaivaukset antavat Raamatun taustahistoriasta. Ovatko asiat siis tapahtuneet niin kuin Pyhässä kirjassa väitetään? Useimmat kutsujat tietävät minun vastaukseni. Olen jonkin verran kuokkinut Israelissa ja lukenut muidenkin kaivausraportteja. Yleisvaikutelma on selvä: Raamatun kertomusten taustalla on todellisia, ei kuviteltuja tapahtumia. Monien henkilöiden nimet, asuinpaikat ja sotien jäljet tulevat kaivauksissa vastaan. Kaikkea ei ole löydetty, eikä koskaan löydetäkään, mutta massiivinen aineisto puoltaa Raamatun historiallisuutta.

Totuuden nimessä on sanottava, että joissakin kaivauskohteissa Raamatun tekstin ja arkeologisen aineiston välille jää ratkaisemattomia kysymyksiä. Jokainen palapelin pala ei ihan osu kohdalleen. Tämä on asioiden luonteesta johtuen enemmän kuin todennäköistä. Olemmehan tekemisissä tuhansia vuosia vanhojen asioiden kanssa ja sekä kaivaustulokset että Raamatun kerronta voivat sisältää asioita, joita tulkitsemme väärin. Tämä ei kuitenkaan muuta itse asiaa, siis sitä että kyse on todellisesta eikä kuvitellusta historiasta.

Luentojeni yhteydessä kuulen usein kysymyksiä, onko se ja se asia…

View original post 389 more words

Kun hyönteisistä tuli äyriäisiä

Hyönteiset ovatkin äyriäisiä alunperin ;).

Erään planeetan ihmeitä

Heterocarpus_ensifer Melkein sama asia. Kuvat: NOAA & Brian Gratwicke / Wikimedia Commons.

Suomessa sallitaan hyönteisten myynti elintarvikkeeksi, kertoivat uutiset syyskuussa. Media onkin pursuillut juttuja hyönteissyönnistä: söisitkö ötököitä, uskaltaisitko maistaa? Entä mitä oikeastaan tiedetään hyönteisten hyvinvoinnista? Kommenttikentät täyttyvät “hyi, en mä ainakaan söis”-mielipiteistä.

Samaan aikaan äyriäisiä – katkarapuja, taskurapuja, jokirapuja, hummereita – syödään hyvällä halulla ja pidetään suurenakin herkkuna. Parantaisikohan hyönteissyöntiä kammoksuvien mieltä yhtään tieto, että nykytiedon mukaan hyönteisetkin itse asiassa ovat äyriäisiä? Se on yksi dna-sukupuiden paljastamista sukulaisuussuhteista, jotka antavat kiehtovan uuden näkökulman elämän evoluutiohistoriaan.

View original post 1,064 more words

Viikon pieni ihme: kultakalan viinanhuuruinen salaisuus

Ruutana kestää talven viinan voimalla.

Erään planeetan ihmeitä

goldfish-1900832_1280 Kuva: Pixabay.

Kultakalat, hopearuutanat ja ruutanat kuulunevat maailman sitkeähenkisimpiin kaloihin. Ne eivät välttämättä tarvitse edes happea hengittääkseen. Uusi tutkimus selvitti, kuinka kala selviää talvikuukaudet täysin hapettomassa vedessä: se on koko ajan humalassa.

Lyhyempi versio tästä artikkelista on alun perin julkaistu Uudenkaupungin Sanomien luontopalstalla 17.8.2017.

View original post 385 more words

Valaiden oudot serkut: terminaattorisikoja ja hevosenkokoisia hukkia

Valaat kehittyivät maanisäkkäistä.

Erään planeetan ihmeitä

entelodontit_archaeotherium_pienempi Entelodontteihin kuulunut Archaeotherium oli epäilemättä vaikuttava eläin.

Vuosituhannen taitteessa uudet fossiililöydöt ja dna-sukupuut paljastivat nisäkkäiden sukupuusta yllätyksen. Valaat eivät olekaan etäisiä serkkuja kaikille muille nisäkkäille, vaan vain yksi oksa sorkkaeläinten laajassa suvussa – vaikka sorkat puuttuvatkin. Niiden lähimpiä eläviä sukulaisia ovat kaikista maailman eläimistä virtahevot.

Uudemmissa sukupuissa valaiden ja virtahepojen ryhmä (jonka nimi on muuten Whippomorpha) on päässyt viehättävään seuraan. Niiden muinaisia sukulaisia näyttävät olleen terminaattorisioiksikin nimitetyt entelodontit ja mahtava Andrewsarchus, jota kerran pidettiin kaikkien aikojen suurimpana kuivan maan nisäkäspetona.

View original post 843 more words

Viikon pieni ihme: muodonmuuttajia katuojassa

Nuijapäistä sammakkoja.

Erään planeetan ihmeitä

sammakon_nuijapäät_maija_karala Ihmeellistä, kun sitä ajattelee.

Loppukesällä ojissa, lammissa ja rehevissä järvenlahdissa tapahtui taianomainen muodonmuutos. Sammakoiden ja konnien nuijapäät jättivät vesielämän ja kiipesivät maalle aikuisen pienoismalleina.

Akvaattinen, jalaton, kiduksilla hengittävä kasvinsyöjä muuttuu vain päivissä kuivalla maalla hyppiväksi saalistajaksi, jolla on suussaan terävät pikku hampaat. Sammakot ovat niin tuttuja, että harvoin tulee edes ajatelleeksi, kuinka ihmeellistä se on.

Lyhyempi versio tästä artikkelista julkaistiin alun perin Uudenkaupungin Sanomien luontopalstalla 27.7.2017.

View original post 307 more words